Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Polttavia supistuksia ja järjestelyjä vauvaa varten



Täällä painellaan 35. raskausviikkoa. "Ei enää kauaa", kuulen sanottavan jokaikisen suusta. Ei niin, jos vertaa siihen, mikä matka on jo menty. Tulenhan vielä joku päivä ikävöimään raskautta. Ei, en todellakaan tule. Vauvan takiahan tässä raskaana olen ja koitan parhaani mukaan jaksaa. En ole tästä olotilastani pystynyt yhtään tykkäämään, ja fiilikset on tällä hetkellä aika turhautuneet.

Polttavia ja hieman kivuliaita supistuksia on tullut jo muutaman viikon ajan

Muutama viikko sitten havahduin sohvalla loikoillessani alavatsan ja -selän polttoon. Suustani pääsi jopa sana "au" kun supistus tuntui sen verran ikävältä. Näitä jatkui yli tunnin ajan, mutta hyvin epäsäännöllisesti. Vielä nukkumaan mennessäkin poltteli. Ajattelin, että ne johtuvat rasituksesta. Kumma vaan sinä päivänä oli ollut normaali kotipäivä, enkä ollut ruoanlaiton jälkeen rasittunut fyysisesti. Supistuksia tuli vielä aamulla muutama, mutta sitten ne rauhoittuivat. Vähän jo jännitti, enteilikö tuo jotain. Siitä lähtien polttavia supistuksia on tullut lähes joka päivä epäsäännöllisinä ja yleensä lyhytkestoisina.



Pelkkä ruoanlaitto on jo suoritus

Nykyään pelkkä jalkeillaolo on tuskaista. Tosin liika istuminen tai makaaminenkin alkaa johonkin sattumaan. Hyvää asentoa tai olotilaa ei löydy. Jos teen ruokaa puolen tunnin ajan, jalat on jo ihan perunamuussia, supistaa, selkä on kipeä ja kohtu tuntuu viisi kiloa painavammalta.

Olen kotini vanki

Mä oon tottunut touhuumaan tytön kanssa viikottain. Tykätään käydä kyläilemässä, kaupoilla tai vaikka HopLopissa. Nyt oon joutunut tyytymään keksimään tekemistä kotona tai lähistöllä naapureita tavaten. Naamaa irvistellen joutuu yleensä liikkumaan ja pelkkä puolen kilometrin kävely puistoon on kivulias urheilusuoritus.

Käsien turvotuksen takia syön ananasta keskellä yötä

Yksi ihanimmista loppuraskauden oireista, turvotus! Mulla se on pahinta käsissä, ja muualla kehossa vielä maltillista. Tässä kun kirjoitan tätä postausta, joudun parin minuutin välein ravistelemaan käsiä, koska niitä alkaa heti kihelmöimään. Öisin ne puutuu niin, että joskus joudun ravata ympäri kämppää ja heilua ja jumpata kuin joku hullu. Yksi yö vedin ananasta naamaan toivoen, että nesteet ei enää loppyönä kertyisi käsiin ja saisin nukkua. Se taisi auttaa, sillä loppuyön sain nukuttua.



Vauvanvaatteiden järjestely ja viimeiset hankinnat

Oon saanut kaivettua Natalien vanhat vauvanvaatteet esille sekä pestyä ne ja kaikki uudet ostokset. Lasten vaatekaappiin täytyy vielä tehdä paremmin tilaa. Täytyy siivota sieltä tavaraa ja käyttämättömiä vaatteita pois, koska muuten tila loppuu kesken.

Lisäksi meiltä puuttuu vielä tuplavaunut ja turvakaukalo. Eli juuri ne tärkeimmät ja isoimmat hankinnat. Aiotaan hankkia tuplavaunuiksi Mountain Buggy Duetit, koska ne mahtuvat meidän terassin ovesta sisään. Kaukaloksi hankitaan Maxi-Cosi Cabriofix, jonka saa kätevästi kiinnitettyä tupliin. Elättelen toiveita, että huomenna löytyisi Lapsimessuilta hyviä tarjouksia.

Pienempiä hankintoja, kuten vaippoja, tutti ja uudet rintapumpun pullot pitäisi vielä käydä ostamassa. Muuten taitaakin kaikki olla valmiina ja monia juttujahan ehtii vauvan synnyttyäkin hankkimaan.

Haluan synnyttämään

Tänään neuvolassa sanoin, että oma jaksaminen on niin kortilla, että oon luovuttanut jo. Nyt otetaan rauhassa ja vietetään aikaa neidin kanssa arkipäivät kotona ja pihalla leikkien. En lähde väkisin minnekään, jos ei ole pakko. Paitsi Lapsimessuille, se kuuluu kastiin "pakko mennä". :D Saako olla vähän hullu ja haluta synnyttämään? Haluan supistuksia, kipua ja sen maailman parhaimman palkinnon kaiken kärsimyksen lopuksi. Muutama viikko, niin vauva, saat luvan tulla!

Suloisin Muumikakku

*Kaupallinen yhteistyö / Konditoria Pink Lemon




Eikö olekin maailman suloisin Muumikakku pienelle tytölle? Taas kerran Konditoria Pink Lemonin Kati yllätti taidoillaan ja loihti tytön 2-vuotisjuhliin ihastuttavan kakun. Meillähän oli teemana hempeää persikkaa, ruusukultaa ja Muumeja. Tämä kakku oli sävyltään vaaleanpunaisen-persikkainen, jossa oli kuultavaa kimalletta päällä. Niin ihana, ettei tuota meinannut raaskia syödä. Yksityiskohtina oli kauniita hempeänsävyisiä kukkia, päällä nimikyltti ja tietysti Muumit.




Ennen synttäreitä selailin Pinterestistä ideoita kakkuun. Kerroin ideoistani Katille ja hän käytti luovuuttaan ja osaamistaan luomalla meille täydellisen kakun. Kakun väliin tuli suklaa- sekä appelsiinimoussea. Tätä yhdistelmää en ole ennen kakussa syönyt, mutta makuyhdistelmä yllätti positiivisesti. Kakku oli herkullinen, iso, sitä oli runsaasti kaikille vieraille ja meille jäi kakkua vielä seuraavillekin päiville.




Parasta oli nähdä, miten Natalie ihastui, kun synttärikakun päällä oli "Pippu Myy" ja "Niisku". Kakkuhan tietysti maistui neidille ihan yhtä hyvin kuin äidillekin.

Konditoria Pink Lemon sijaitsee Lohjalla ja perustaja Kati on juuri julkaissut oman kirjankin. Suosittelen käyttämään Katin ammattitaitoa, mikäli on järjestämässä mitä tahansa juhlia.

Tytön 2-vuotissynttärit - Persikkaa, ruusukultaa ja Muumeja

*Kaupallinen yhteistyö / Serpentiini



Vietettiin lauantaina ja sunnuntaina tytön 2-vuotissyntymäpäiviä. Juhlat meni oikein kivasti ja hauskaa oli. Neiti tajusi ainakin jotenkin, että hänen takiaan juhlitaan, on vieraita, avataan lahjoja ja syödään kakkua. Oli kiva nähdä, miten iloissaan hän avasi lahjoja ja iloitsi niiden sisällöstä.

Ennen juhlia suunnittelin, mitä värejä ja millaista teemaa halusin juhliin järjestää. Ajattelin valita muutaman värin ja lisätä sekaan neidin rakastamia Muumeja. Päätin valita persikan ja ruusukullan pääväreiksi ja löysin sopivasti neidille ihanan vaalean persikan/aprikoosin värisen mekonkin. Koristelussa oli mukana myös ripaus vaaleanpunaisen sävyjä.



Serpentiiniltä löytyi kivasti tähän värimaailmaan sopivia koristeita ja kattaustarvikkeita. Serpentiini on monipuolinen juhlatarvikeliike, josta löytyy tarvikkeita monenlaisten juhlien järjestämiseen. Ensimmäisenä klikatessani sivuille, tuli fiilis, että täältä saa varmasti tarvikkeet tyylikkäisiin ja kauniisiin juhliin. Oli ne sitten syntymäpäivät, lasten teemajuhlat, häät tai baby showerit.

Yllä näkyvät vaaleanpunaiset isot paperiviuhkat sopivat kivasti tarjoilupöydän yläpuolelle. Päälle kiinnitin kultaisen Happy Birthday -viirinauhan.





Marmori on sisustuksessa ollut jo kauan muodissa. Serpentiiniltä löytyy kattaukseenkin marmoria. Eikö olekin tyylikkäät nuo persikkamarmoriset kertakäyttöastiat? Nämä tuo kyllä kattaukseen paljon enemmän, kuin perinteiset valkoiset kakku-/leipälautaset, jotka olisivat meillä olleet toisena vaihtoehtona. Nämä persikkamarmoriset kertakäyttöastiat ovat uutuuksia Serpentiiniltä. Ennestään heiltä löytyi jo kulta- sekä minttumarmori. Pöydille katoin kaitaliinaksi vaalean persikan sävyistä satiinikangasta. Kangas on hiukan kiiltävää eikä siitä näy läpi ja yhdestä rullasta riittää moniin juhliin.




Isot foliopallot jaksaa aina ihastuttaa. Varsinkin kuvissa numeropallot on ihania! Meidän ruusukultainen numeropallo oli 85 cm korkea. Juhlien aikana se koristi ikkunan edessä ja myöhemmin otin muutamia 2-vuotiskuvia. Numeropalloja Serpentiiniltä löytyy eri ko'oissa sekä väreissä. Palloille on mahdollista ostaa myös heliumtäyttö, jolloin pallo on noudettava Serpentiinin jakelukeskuksesta Jokelasta.

Ikkunassa roikkuvat läpinäkyvät sekä konfettitäytteiset ilmapallot ovat myös Serpentiinin valikoimaa. Ripustin näitä ilmapalloja myös keittiön seinälle sekä ulos kuistille. Pom pomit on itsetehtyjä ja ne sopiikin kivasti melkein kaikkiin juhliin. Pikku Myy -pallon neiti sai lahjaksi ja se selvästi tarkkaili tuimana neidin puuhia.





Tein ruusukultaisesta tähtipallosta, vaaleanpunaisesta sydänpallosta, läpinäkyvistä sekä konfettitäytteisistä palloista pienen ilmapallosommitelman keittiön seinälle. Erilaisista ilmapalloista saa helposti näyttävän koristeen seinälle.

Kurkkaa lisää ideoita Serpentiinin sivuilta, jos olet juhlia kohta järjestämässä. Instagramissa (@neannii) alkaa kohta arvonta, jossa voi voittaa 20 euron arvoisen lahjakortin Serpentiiniin.

Onnea, 2-vuotias tyttäreni ❤



"Sinä päivänä kun Luoja teki sinut
Hän ei muuta tehnytkään
Heräs aikaisin, otti kynän käteen
Rupes siinä piirtämään

Päivä kului, mut hetkenkään lepoo
Piirtäjä ei kaivannut
Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut
Mestari valmisti sut."

Anna Puu - Mestaripiirros


Tämä Anna Puun laulu on yksi kauneimmista lauluista. Se herättää tunteita ja siitä tulee mieleen Natalien syntymä kaksi vuotta sitten. Silloin en tirauttanut kyyneltäkään, mutta nyt kahden vuoden jälkeen miettiessäni sitä, kun sain hänet mahasta suoraan rintaani vasten, alkaa itkettää kuin vesiputous. Silloin en tiennyt, miten rakas tuosta pienestä ihmisestä tulee ja miten mahtavaa on olla hänen äitinsä. Vauva oli rakas heti syntyessään, mutta se rakkaus vaan suureni hänen kasvaessaan ja jos se on edes mahdollista, suurenee edelleen.

Paljon onnea maailman rakkaimmalle! Tänään juhlitaan. Natalie vähän väliä täällä hokee: "Syntymäpäivä, paljon onnea -laulu, paljon lahjoja". Ihana hassu.

Natalie syntyi 7.4.2016 klo 00.42. Synnytyskertomuksessa tarkempi kuvaus käynnistetystä synnytyksestä, joka jätti hyvän kokemuksen.

#Vainraskausjutut - Tiedät olevasi raskaana, kun...



Oi raskaus, raskaus. Se aiheuttaa meissä naisissa mielettömän suuren myllerryksen niin fyysisesti, kuin henkisestikin. Vähän pilke silmäkulmassa ja hippasen joissain liioitellen, kirjasin ylös omien kokemusten pohjalta ihanan kamalia vaivoja ja muita asioita, jotka on tuttuja raskaana oleville. Näitä voisi kutsua tägillä #vainraskausjutut.

- Mahasi osuu usein johonkin. Milloin oveen tai muihin ihmisiin ahtaassa tilassa. Milloin miehesi törmää mahaasi, kun ei muista sitä tai katso eteensä.

- Vaatteesi on likaiset mahan kohdalta. Just pesin yhden hupparin, joka on tähän saakka mahtunut vetskari kiinni päälleni. Huomasin että kaikki lika oli mahan kohdalla. Siitä löytyi rahkaa, mustikkaa, ruokaa, leivänmuruja, koko päivän (monen päivän) ruokalista.

- Mahasi toimii ruokakouruna. Jep, kaikki, mikä tippuu syödessä, pysähtyy mahaan. Sinänsä hyvä, ettei tarvitse poimia niitä lattialta.

- Mahasi toimii myös tarjottimena istuessasi tai maatessasi sohvalla.

- Rairuohosi rehottaa (ystävän miestä lainaten). Säärien sheivaaminen on jo ajatuksen tasolla aivan liian vaivalloista ja rankkaa, joten mitä turhaa edes lähteä yrittämään.

- Istut suihkussa saunatuolin päällä.

- Voisit viihtyä suihkussa vaikka tunnin.

- Käytät varpaita tavaroiden nosteluun lattialta, jottei tarvitsisi vaivautua kumartumaan.

- Huomaat usein purevasi hampaita yhteen, irvistäväsi ja kiroovasi samalla "autch" tai muuta vastaavaa. Kun joka paikkaan sattuu vuorotellen.


- Et huomaa silittäväsi mahaa tai pitäväsi käsiäsi sen alla kuin kantaen sitä. Tämän ainakin itse teen vaistomaisesti.

- Lyllerrät eteenpäin kuin vaappuva ankka pitäen samalla kättäsi selälläsi. Ihan kuin se auttaisi liikkumaan.

- Vaatteesi ei mahdu kiinni. Saatat käydä miehesi kaapilla lainaamassa päälle pantavaa.

- Et vedä vessaa joka kerta asioidessasi, koska tiedät, että tulet viimeistään puolen tunnin päästä asioimaan siellä uudestaan. Säästät samalla vettä!

- Heräät yöllä vessahätään tai johonkin muuhun kipuun. Et jaksaisi vaihtaa asentoa, koska sekin sattuu. Muttet voi jäädä kyljellesi, koska toinen kankku kipuilee tai kädet on puutuneet. Seuraavan kerran heräät, kun se toinen puoli on kipeä.

- Vauva potkii täysiä tai nyrkkeilee ja mahasi pomppii. Tai sitten vauva ihanasti potkii suoraan virtsarakkoon tai kylkiluihin.

- Miehesi kertoo sinun olevasi hajamielinen.

- Kutsut itseäsi norsuksi, pallokalaksi, valaaksi, "rantaleijonaksi" tai katujyräksi. Täältä tullaan.

Tätä listaa voisi helposti jatkaa loputtomiin. Hauskoja ja ei niin hauskoja #vainraskausjuttuja ja #vainraskausvaivoja. Kertokaas omianne! Saa vähän liioitella! ;)

PS. Blogini Facebook-sivulla sekä Instagramissa on meneillään lippuarvonnat Lapsimessuille.

3 tapaa koristella pääsiäismunat




Pääsiäinen on jo ovella ja vielä ehtii askarrella helpot koristeet vaikka rairuohon sekaan. Kananmunien maalaus ja koristelu käy kätevästi ja nopeasti sekä niistä saa helposti kauniita. Jos kotootasi löytyy edes vähän askartelutarvikkeita ja askartelu- tai kalkkimaalia, niin näitä varten ei tarvitse edes kauppaan lähteä.

Tarvikkeet:

- Kalkki- tai askartelumaalia (kahta eri väriä)
- Kultahileitä (tai muun värisiä)
- kananmunia ja kananmunakenno
- grillitikkuja



Kananmunien tyhjennys:

Tee nuppineulalla molempiin kananmunan päihin vähintään nuppineulan kokoiset reiät. Riko keltuainen nuppineulalla rikki. Puhalla toisesta reiästä voimakkaasti niin, että toiselta puolelta alkaa valua sisusta ulos. Mä jouduin suurentaa reikiä, sillä pää punaisena puhalsin enkä meinannut saada mitään ulos. Kun sisusta on tullut ulos, huuhtele muna lämpimällä vedellä puhtaaksi. Laita munakennoon kuivumaan.




Tökkää munaan grillitikku, jotta maalaaminen on helpompaa ja saat maalatun munan kuivumaan pystyyn. Maalaa munat kalkkimaalilla vähintään kertaalleen. Mä olisin laittanut hileitä varten pelkästään liimaa, mutta silloin munassa oleva pinkinvärinen leima olisi jäänyt näkyviin. Maalasin kaksi munaa valkoisella ja yhden vaaleanpunaisella kalkkimaalilla. Heti maalauksen jälkeen, pyörittele munaa hileissä tai ripottele hileitä munan päälle. Mä laitoin kahdenlaisia kultaisia hileitä. Vaaleanpunaisen munan päälle tein pensselillä valkoisia roiskeita. Ohensin kalkkimaalia vedellä laittaen vettä ja maalia mukiin. Sitten koitin varovasti roiskia pensselillä. Huom! Tätä roiskuu helposti joka paikkaan, joten suosittelen tekemään lavuaarissa tai vaikkapa ulkona. Kivemman roiskemunasta saisi, jos ostaisi kultaista askartelumaalia ja koristelisi sillä valkoisen munan päälle.

Avot, koristellut kananmunat on valmiita! Mä upotin ne rairuohoon tulppaanien sekaan.


Saiko ja söikö lapsesi kauhean määrän pääsiäismunia palmusunnuntaina?



Palmusunnuntai ja virpovat pienet noidat, kissat, tiput ja puput kävivät pimpottelemassa ovia. Me käytiin neidin kanssa mummeilla virpomassa. Hän sai olla kissa, Nati-kissa, niin kuin hän itse sanoi. Oli kiva askarrella yhdessä vitsat, käydä virpomassa ja tehdä pääsiäisestä jo nyt perinne. Sanoin aamulla, että lähdetään mummille viemään vitsa, ja sanotaan virvon varvon. Neiti hymyillen kissanviikset naamallaan antoi mummille hänen sanojensa mukaan kukan ja sai palkaksi pienen kanalaukun, jossa oli ylläreitä. Neidin laukusta löytyi Muumi-suklaamuna, muutama pieni muna sekä My Little Pony -tarroja.


Aloinkin tästä virpomistraditiosta miettimään, että mikähän olisi neitiä kiinnostava ja järkevä yllätys virpomisesta. Hän on kuitenkin vasta 2-vuotias, eikä osaa kaivata herkkuja. Herkkujen kanssa emme ole olleet mitenkään ehdottomia, vaan neiti saa maistaa kahvipöydästä samaa, mitä itsekin syömme. Kun hän sai Muumi-munan käsiinsä, hän ihasteli suojapaperin Muumeja. Autettiin häntä avaamaan muna, jotta hän saisi lelun esille. Eihän hän edes tajunnut, että paperin alta paljastuva suklaa on syötävää. Onneksi munasta kuoriutui jotain kivempaa, nimittäin Vilijonkka-hahmo. Suklaatakin sitten maistettiin ja maistuihan se tietty hyvälle. Maistiaisen jälkeen loput meni illalla vanhempien suuhun ja Vilijonkka kulkee kanalaukussa mukana neidin menoissa.


Mummini kertoi eilen, miten hänen luokse oli tullut yli kymmenen virpojaa ja monilla heistä oli isot kestokassit täynnä pääsiäisherkkuja. Pohdittiin siinä, että tämäkö on se palmusunnuntain idea. Kerätä mahdollisimman paljon karkkia ja vetää sitten sokeriöverit päivän päätteeksi. Kilpailevatko lapset myös keskenään siitä, kumpi saa enemmän karkkia?

Nyt kun mulla on oma lapsi, mua alkoi kauhistuttamaan tämä ajatus. En näe mitenkään järkevänä, että tulevina vuosina kun lapseni kasvavat, he haluavat kulkea ovelta ovelle keräten mahdollisimman paljon karkkia. Mieluummin "päästän" heidät vain muutamille tutuille virpomaan, jottei karmeaa kasaa suklaamunia kerry. Voihan olla, että syön nämä sanani, jos lapset nappisilmineen innoissaan pyytävät päästä kiertämään korttelia ympäri.



Sen olen huomannut, että virpominen ei nykypäivänä ole enää yhtä suosittua, kuin ennen.
Tältä ainakin vaikuttaa, sillä kuulin monelta tänäkin vuonna, ettei virpojia näkynyt lainkaan. Se on toisaalta ikävää, jos tämä vanha traditio on hiipumassa. Onhan se söpöä, kun lapset ovat pukeutuneet, ja iloisina ja hiukan ujoina lausuvat virpomislorun. Onkohan syynä se, että nykyään lapset virpovat lähinnä tuttujen ja naapureiden luona. Kiertääkö virpojat enää ovelta ovelle? Vai ovatko vanhemmat tarkempia herkkujen syömisestä eivätkä anna lasten lähteä virpomaan tai "unohtavat" mainita koko palmusunnuntaista lapsille?



Mun mielestä on hurjaa, miten isot määrät karkkia ja suklaata virpoja voi muutaman tunnin aikana saada. Voisiko palkaksi saada jotain muuta kuin herkkuja? Täytyykö virpojan välttämättä saada mitään? Varmaan täytyy, koska niin on aina ollut tapana. Olisiko esimerkiksi pahvinen muna, jonka sisällä olisi pieni lelu, kiva yllätys suklaan tilalle? Vai onko sellainen palkka ihan aliarvostettu lasten silmissä?

Itse haluan kyllä tulevinakin vuosina pitää virpomisperinnettä meidän perheessä yllä. Mieluiten antaisin lapselleni virpomisesta palkaksi jonkun pienen lelun, euron säästöpossuun ja lisäksi pari suklaamunaa. Tämä olisi jo enemmän kuin tarpeeksi.

Virpoivatko teidän lapset tänä vuonna? Kuinka paljon suklaamunia ja herkkuja he saivat? Mitä mieltä olette herkkujen määrästä ja oletteko sitä tai virpomista rajoittaneet?