Kaksplus.fi
Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Tiiliseinän uusi ilme - ennen ja jälkeen



Heti tänne muutettuamme vuonna 2015 pohdin, pitäisikö keittiön iso punainen tiiliseinä pitää entisellään, vai maalata. Silloin päätimme jättää sen sellaiseksi ja ajattelimme, että katsomme ja pohdimme maalausta myöhemmin. Silloin meillä oli myös paljon muuta rempattavaa meneillään, joten tiiliseinä ei todellakaan ollut ykkösenä listalla.




Toisaalta tykkäsin siitä, että tiiliseinä toi koko keittiö-olohuonetilaan kontrastia. Maalausta suunnitellessa epäröin, koska seinän maalauksen jälkeen ei ole takaisinpaluuta vanhaan punatiiliseinään. Ajan kuluessa kuitenkin huomasin, miten tiiliseinän väri söi valoa ja se tuntui silmiini tunkkaiselta. Ajattelin myös, että meidän pähkinänvärinen lankkupöytä tulisi paremmin esiin, jos seinä olisi vaalea. Niinpä päätimme pistää joululomalla töpinäksi ja onneksi niin teimme. Tai siis, homman hoiti näppärä mieheni ja meikä toimi lapsenvahtina.




Ostettiin Tikkurilan maalarinvalkoiseksi sävytettyä mattamaalia sekä pohjamaalia. Ensin vedettiin kertaalleen pohjamaalilla pensselillä, jotta saumoihin tarttui väri myös. Sen jälkeen maalattiin telalla maalarinvalkoista seinämaalia. Alunperin mietin, jos pinnan jättäisi epätasaiseksi tai hiottaisiin tiilien kulmia maalauksen jälkeen. Tykättiin lopputuloksesta pelkän maalauksen jälkeen, joten jätettiin sikseen. Tiiliseinän pinnassa on reikiä ja ne tuovat seinään kivan huolittelemattoman ilmeen.




Tykkään tästä valkoisesta seinästä paljon enemmän kuin vanhasta. Keittiön valo heijastaa illallakin valoa ja tuo meille lisää valoa koko kotiin!

Loppuun vielä ennen ja jälkeen kuvat peräkkäin. Lisää ennen kuvia löytyy muun muassa tästä postauksesta vuoden takaa.


Rakenneultra lähestyy - tyttö- vai poikafiilis?

Vitsi että on tuntunut pitkältä ajalta odottaa rakenneultraa. Kohta odotus on ohi ja ensi viikolla päästään taas kurkkaamaan bebeä. Raskaus alkaa lievästi sanottuna jo tuntua jossain, ja näkyä sitäkin enemmän. Vauvakin potkii masussa aina kun saan itseni pötköttämään. Ensi viikolla tulee myös puoliväli, ja tällä hetkellä vauva on jo pää-peppumitaltaan noin 15 cm pitkä. Kuulostaapa jo isolta, vaikka se onkin vielä ihan pikkuruinen. Sitä vaan tässä mietin, että miten ihmeessä mä jaksan vielä puolet raskaudesta.

Tietysti odotan rakenneultralta eniten sitä, että vauvalla olisi kaikki kunnossa. Se kun ei todellakaan ole mitenkään itsestäänselvää. Liikkeitä onneksi tunnen päivittäin jo paljon, joten sen osalta ei tarvitse olla huolissaan.



Jännää on tietysti saada tietää, kumpaa sukupuolta vauva on. Jos hän sen edes näyttää. Toisaalta olisikin aika jännittävää, jos ei saataisi tietää sukupuolta ollenkaan tässä vaiheessa, vaan vasta synnytyksessä. Olen kyllä vähän malttamaton tyyppi, joten ehkä marssisin yksityiselle tsekkaamaan vauvan sukupuolta uudestaan.

Ennen raskautta ja alkuraskaudessa ajattelin, että tämä toinen vauva tulee olemaan poika. Jotenkin sellainen mielikuva oli vain pinttynyt mun päähän. Taisin myös silloin toivoa enemmän poikaa. Koska rakastan pieniä vauvanvaatteita, ostin jo ennen raskautta kirppareilta tai alennusmyynneistä joitain söpöjä ja edullisia vaatteita pienelle vauvalle. Kuvassa näkyvän raitabodyn taisin löytää Lindexistä parilla eurolla.



Kun tikkuun piirtyi kaksi viivaa ja alkoi alkuraskauden huoli siitä, pysyykö vauva matkassa ja onko siellä kaikki hyvin, mielikin muuttui. En toivonut tai ajatellut vauvan sukupuolta ollenkaan. Toivoin vain, että kaikki menee hyvin.

Masu alkoi kasvaa selkeästi ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Mahan muoto, alkuraskauden väsymys, kuvotus ja mielihalut appelsiineja ja mandariineja kohtaan sai mulle aikaan tyttöfiiliksen. Tuntui, ja tuntuu edelleen, että lähes kaikki menee samanlailla kuin esikoista odottaessa, joten tyttöhän siellä masussa täytyy olla. Mun mielestä olisi aivan ihanaa, että Natalie saisi siskon. Muistan itse pienenä toivoneeni, että minulla olisi sisko. Sori veli, ei mitään pahaa sua vastaan. ;)

Musta tuntuu, että muut läheiset puhuvat masussani olevan poika. Oiskohan äidinvaisto oikeassa tässäkin asiassa? Toivottavasti saadaan ensi viikolla tietää. Ilmoittelen siitä sitten täälläkin.

Onko täällä muita odottajia? Onko teillä ollut selkeitä tyttö- tai poikafiiliksiä?

Ilon ja surun täyteiset juhlapäivät




Heippahei ja oikein hyvää uutta vuotta! 

Tulin jakamaan vielä muutaman kuvan meidän joulusta ja uudesta vuodesta sekä kertomaan niistä ja surullisista viimeaikaisista tapahtumista. Täällä etelässähän ei mitään lumista joulua ole ollut, mitä nyt jotain maahan jäätynyttä lunta siellä täällä. Lumiset kuvat on siis otettu ajat sitten lokakuussa, kun lunta tuli päivässä hirveä määrä ja yhtä nopeasti se lähtikin. Päätettiin kaverin kanssa napsia meidän lapsosista joulukorttikuvia, kun oli niin nätin ja jouluisan näköistä.




Jouluaattoaamuna Natalie sai avata kuusen alta muutaman lahjan. Ne olivat tulleet Hollannin suvulta ja sieltä paljastui miffy-kirja sekä duplopaketti. Duplopaketissa oli synttärikakku ja ilmapallot, joita neiti kuljetti käsissään joulupöytään asti.




Vietettiin jouluaatto mun vanhempien luona. Joulupukkikin eksyi paikalle, eikä Natalie onneksi hoksannut, että parran alla oli hänen oma enonsa. Joulupukki oli tuttu hahmo jo telkkarista, ja kerrottiin aamulla pukin tulevan myöhemmin, joten neiti osasi sitä odottaa. Silti luulin, että itku tulee pukin saapuessa tai viimeistään pukin pyytäessä syliin tulisi tiukka "eeii, eeii", mutta kappas vain typy menikin kiltisti pukin syliin, avasi lahjoja ja lopulta hymyili iloisena.

Aatto meni rennosti syöden, höpöttäen, avaten lahjoja, leikkien, riehuen taaperon kanssa ja pelaten lautapelejä.

Pukki toi neidille muun muassa kylpytakin, leikkikeittiön ja siihen tarvikkeita, astioita, pehmoleluja, vaatteita ja Leikkien-kutsuilta tilaamani My first animal train -rakennussarjan.



Miehellä on ollut lomaa koko viikko, joten ollaan ehditty tekemään kaikenlaista. Kotona maalattiin tiiliseinä, käytiin Messukeskuksen sisähuvipuistossa (näistä molemmista tulossa blogiin) sekä HopLopissa.

Eilinen uuden vuoden aatto päätettiin viettää myös vanhempieni luona. Natalien isomummo tuli myös kylään ja vietimme kivan illan. Käytiin iltakuuden aikaan katsomassa raketteja, mutta se ei ollut ihan taaperon juttu. Hän ihmetteli pauketta, muttei suostunut käyttämään kuulosuojaimia. Sisälle mennessä hän osoitteli ikkunasta näkyviä raketteja ja sanoi "pum, pallo". Vielä tänään hän hoki samaa, joten jotain kivaa raketeissa taisi kuitenkin olla.



Joulunaikaa varjosti kuitenkin suru. Jouluaaton aattona saimme surullisia uutisia, sillä rakas pappani, Natalien isopappa, oli nukkunut yöllä pois. Olen kiitollinen, että pappa eli pitkän elämän ja myös tyttäreni sai tutustua isopappaansa. Nyt meillä on yksi suojelusenkeli tähtenä taivaalla. ⭐

En tehnyt mitään uuden vuoden lupauksia. Toivon vain, että me ja läheisemme pysyvät terveinä ja saamme terveen vauvan syliin. 

Alkuraskauden jäätävä väsymys

Mielestäni jäätävä on aika osuva sana sille väsymyksen tunteelle, joka mua piinasi koko ensimmäisen kolmanneksen ajan. Tuntuu, että olin niin jäinen, hajamielinen ja jollain tavalla poissaoleva. En aina osannut olla oma itseni ja ajattelin outoja asioita. Nyt pahin väsymys on onneksi väistynyt.



Kun väsymys oli pahimmillaan ja lisäksi aamu alkoi neidin päättäessä 5-6 välillä, ei suoraan sanottuna olisi huvittanut tehdä mitään. Hoidimme neidin aamuheräämiset vuorotellen miehen kanssa, joten joka päivä en ole sentään kuolemanväsynyt ollut. Raskausväsymys on siinä mielessä omaa luokkaansa, että vaikka nukkuisin 10 tuntia, olisin silti jossain vaiheessa iltapäivää jo aivan poikki. Päässä humisi, ajatus toimi hitaasti ja sain usein päänsäryn väsymyksen takia. Toivoin ja rukoilin, että tässäkin, kuten ensimmäisessä raskaudessa, lamaannuttava väsymys ja energittömyys loppuisi ja keskiraskaus menisi pirteämmissä merkeissä.

Mieli on väsymyksen vuoksi ollut usein lamaantunut, joskus masentunutkin. Hermot on olleet kireällä, ja niitä on purettu välillä liikaakin tuohon toiseen puoliskoon. Onneksi taapero jaksaa äitiäkin ilahduttaa ja kaikki halit ja yhteiset loikoilut sohvalla kirjoja lukien on antaneet voimia. Väsymyksen lisäksi meikäläinen on ollut aikamoinen hormonihirviö. Yhdessä hetkessä olen iloisella tuulella, mutta haarukan tippuessa lattialle itken sitä ja koko loppupäivä saattaa olla pilalla. Tässä raskaudessa mielialanvaihteluita on ollut enemmän, kuin viime raskaudessa.



Miten raskausajan väsymystä voi edes pienesti helpottaa? Itselläni raikas ulkoilma auttoi edes vähän. Muistan sanoneeni miehelle kerran, että mun olisi parempi hengailla ulkona koko päivä, jotta väsymys ei tuntuisi niin pahalta. Oli vaan pakko jaksaa lähteä ulos ja se kyllä piristikin oloa. Vielä enemmän omaa oloa piristi ja piristää tietysti vieläkin, on ystävät. Höpötellessä ja lasten touhuja seuraillessa väsymys unohtuu. Pelkkä hömssyisten kotivaatteiden vaihtaminen ja pieni naaman freesaaminen meikillä tekee jo ihmeitä.

Vertaistuki. Se on tässä äitiyden maailmassa oikeastaan joka ikisessä tilanteessa äärettömän tärkeää. Mun oloa helpottaa kummasti jo se, että saan purkaa oloani ystävälle tai ainoastaan sanoa, että hei, oon tänään pirun väsynyt ja pihalla kuin lumiukko. Kiitos siis teille ystäväiseni. ;)

Ehkä tärkein oppi itselleni; opettele menemään ajoissa nukkumaan!

Onneksi, pahin väsymys väistyi ja musta tuntuu, että oon saanut "elämänilon" taas takaisin. Sen huomaa jo siitä, että tämä blogikin päivittyy. Jossain vaiheessa mietin poistavani koko blogin ja somekanavat sekä lopettavani kaikki harrastukset, koska tuntui, ettei huvita enkä jaksa tehdä mitään.

Alkuraskauden väsymys on varmasti yleinen vaiva. Joillain se kestää koko raskauden. Kertokaas teidän alkuraskauden väsymyksestä tai muista ihanista oireista.

Kohti joulua: DIY - Lasihimmeli

Kohti joulua on Kaksplussan blogiverkoston oma joulukalenteri, jonka matkassa pääset jouluiseen tunnelmaan. Bloggaajat postaavat vuorollaan oman jouluaiheisen postauksensa. Lue vinkit joulupöydän herkkuihin, toteuta jouluaskarteluideat ja inspiroidu kauniista kuvista. Laita tonttulakki päähän, ota kuppi glögiä ja istahda sohvalle lueskelemaan.

Eilen Janina kirjoitti blogissaan joululauluista ja huomenna kalenteria jatkaa Jane aiheenaan joulusiivous. Joulukalenteria voi seurata myös instassa #kakspluskohtijoulua.



Himmelit on nättejä ja ne sopivat mihin vain koristeeksi. Näin itsetehtyjä himmeleitä viime vuonna markkinoilla myynnissä ja innostuin tekemään niitä itsekin. Tilasin tarvikkeet lasipiha.fi-sivulta, mutta enpä saanutkaan viime vuonna aikaiseksi tehtyä yhtään. Tänä vuonna pistin tuumasta toimeen ja nopeasti mulla olikin jo kolmen himmelineliön ketju tehtynä. Se roikkuu nyt kirjaintaulussa keittiön pöydällä.

Tilasin lasisia 60 mm pitkiä himmeliputkia ja ohutta hopean ja kullan väristä himmelilankaa. Himmelitarvikkeita myydään myös askarteluliikkeissä. Tähän himmeliin tarvitsee yhteensä 12 himmeliputkea. Mittaa himmelilankaa 12 putken mitan verran ja ylikin, jotta saat ripustettua himmelin. Koitin havainnollistaa himmelin teon kuvien avulla. Toivottavasti näistä saa selvää ja ohjeet on tarpeeksi ymmärrettävät.

1. Pujota miltei langan päätyyn saakka kolme putkea. Taita ne kolmion muotoon ja sido/kiepauta langat yhteen kulmaan.



2. Pujota kaksi putkea lankaan, taita ne kuvanmukaisesti ja sido tai pyöritä lanka kulman ympäri.



3. & 4. Jatka samalla tavalla kuin kohdassa 2, kunnes sinulla on viisi kolmiota vierekkäin.




5. Pujota vielä yksi putki. Sido se kiinni kulmaan a.



6. Nyt himmelin pitäisi näyttää tältä. Pujota lanka putken läpi kulmasta a kulmaan b. Pienemmän, aloituslangan, voi pujottaa jonkun toisen putken sisään piiloon.



7. Nyt lanka on kulmassa b ja se sidotaan kulmaan c, jolloin himmeli on valmis!



8. Himmelin pitäisi näyttää tältä.



Näitä on todella helppo ja nopea tehdä, kun tajuaa idean. Ripusta himmeli vaikka joulukuuseen, tai tee isompi himmelikokoelma ja pujottele sekaan jouluvaloja. Itse tein kolmen himmelin ketjun ja aion tehdä joulukuusta varten lisää. Lisäksi tuli mieleen, että putkien väliin voisi pujottaa vaikka helmiä, jolloin himmeli saisi uuden ilmeen.

Pahoittelut vielä tummista kuvista, kysykää, jos jokin askarruttaa. Eikun askartelemaan!


Iloisia uutisia - Baby number 2

Natalie proudly presents...


Onnellinen, väsynyt, vihainen, iloinen, äkkipikainen, energitön, laiska, onnellinen. Viime kuukausien tunteiden kirjo näin pähkinänkuoressa. Instagram-seuraajani tietävätkin jo - meille tulee vauva.  Kuten kuvasta huomaa, neiti oikein muikeana esittelee tulevan parhaan ystävänsä. Mitähän ketkuja neidillä jo mielessä!

Laskettu aika on toukokuussa ja nyt mennään 16. viikolla. Olin jo unohtanut, millaista on olla raskaana. Niin raskasta - mutta kuitenkin pohjimmiltaan onnellista.



Vihdoin alkuraskauden jäätävä väsymys on suurimmilta osin väistynyt, ja mulla on energiaa ja kiinnostusta tehdä muutakin kuin laiskotella sohvalla. Toki tätä en voi usein tehdä, sillä neiti taaperoinen pitää mut aika kiireisenä. Yritän aktivoitua nyt bloginkin suhteen vihdoin. Stay tuned.

Oikein hyvää huomista itsenäisyyspäivää kaikille! ♥️

Leikkien-kutsut ja arvonta

Yhteistyössä Leikkien



Oletteko jo kuulleet Leikkien Groupista? Me tutustuttiin Leikkienin tuotteisiin ensimmäistä kertaa muutama viikko sitten, kun Leikkien-edustaja Hanna tuli meille esittelemään erilaisia leluja ja pelejä. Hanna kertoi meille yrityksestä ja esitteli leluja sekä auttoi lapsia leikkimään niillä. Leivoin sämpylöitä ja pari pannaria ja kutsut voi alkaa. Paikalle pääsi onneksi pari Natalien ikäistä kaveria ja lapset innoissaan tutkivat ja leikkivät leluilla yhdessä.




Leikkien Group on vuonna 2006 perustettu opettavaisiin leluihin, peleihin ja kirjoihin erikoistunut perheyritys. Tuotteita löytyy kaikenikäisille vauvasta vaariin ja monissa peleissä riittää haastetta niin lapsille kuin aikuisillekin. Kehittäviä tuotteita lapsille sekä hauskanpitoa ja yhdessäoloa perheen kesken.




Meidän neiti hyökkäsi heti lelujen kimppuun, kun Hanna levitteli niitä esille. Erityisesti neitiä kiinnosti PlanToysin leikattavat hedelmät, SmartMaxin magneettiset rakennuspalikat ja esimerkiksi yllä näkyvä magneettipeli. Niinpä tilasinkin hedelmät, eläinvesilelut ja SmartMaxin My First Animal Train -rakennussarjan, joka jäi vielä odottamaan joulupukkia.




Itse tykkäsin pitää Leikkien-kutsut. Parasta oli nähdä, miten lapset viihtyivät lelujen parissa. Samalla me äidit saimme ainakin vähän aikaa istua kahvikupponen kädessä sohvalla höpöttäen. Leikkien-kutsuista voit lukea lisää täältä. Lelukutsujen tuotevalikoima eroaa Leikkien.fi-verkkosivujen valikoimasta. Selaamalla lelukutsujen kuvastoa, löydät kutsujen tuotevalikoiman, voimassa olevat hinnat ja tarjoustuotteet. Suosittelen ehdottomasti pitämään Leikkien-kutsut, ne kokoavat niin vanhemmat kuin lapsetkin yhteen.



Ja nyt arvontaan. Saan arpoa teidän lukijoiden kesken yhden paketin mageeta, kaikkeen taipuvaa taikamassaa muotteineen. Taikamassa on pehmeää, kuivumatonta ja venyvää taikamassaa, josta voi muotoilla mitä vain yhä uudestaan ja uudestaan. Palkintona on joko Mad Mattr Master Builder Mini Extruder Set tai Mad Mattr The Ultimate Brick Maker X6. Nämä eroavat vain sillä, että ensimmäisessä on kahden massan mukana kuviopursottimet ja toisessa palikkamuotit. Voittaja saa itse valita, kumman paketin haluaa. Arvontaan osallistut kommentoimalla, kuka ilahtuisi tästä palkinnosta ja jättämällä sähköpostiosoitteesi. Arvonta päättyy sunnuntaina 5.11. klo 22 ja ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti. Onnea arvontaan!