Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Naomin nimiäiset




Lauantaina vietimme vauvan nimiäisiä kotona ja paljastimme vihdoin nimen. Ei olla kutsuttu vauvaa nimellä ennen näitä juhlia. Nyt on siis totuteltava kutsumaan vauvaa hänen oikealla nimellä. Helteisenä lauantaina vietimme nimiäisiä kummien ja mummien kanssa. Paljastimme nimen samanlailla kuin esikoisen nimiäisissä. Tätä ennen jokainen sai tehdä nimiarvauksen vauvakirjaan. Askartelin kartongista nimen kirjaimet viirilipun muotoisina. Jokainen sai vuorollaan arvata kirjaimia hirsipuun tapaan. Aika nopeasti molemmat etunimet olikin jo arvattu. Hänestä tuli Naomi Violetta.





Naomi oli yksi mun lempparivaihtoehdoista jo Natalieta odottaessa. Muita vahvoja vaihtoehtoja meillä ei ollut. Naomi-nimi tulee lukemani mukaan hepreasta ja se tarkoittaa muun muassa onnellista, viehättävää ja rakastettavaa. Toisen nimen keksiminen olikin hankalampi ja se oli auki pitkään. Joskus alkukesällä törmäsin somessa Violetta-nimeen ja ihastuin siihen heti. Violetta on muoto Violet-nimestä, joka taas tarkoittaa englanniksi orvokkia.





Naomin nimiäisjuhlat oli rennot kakkukahvit läheisimpien kesken. Kehotin ihmisiä pukeutumaan mahdollisimman väljästi ja rennosti, sillä ulkona tosiaan hellettä riitti jotain yli 25 astetta. Ensin paljastettiin nimi hirsipuun tavoin ja kiinnitin nimen viiriksi seinään. Se on muuten niin kivannäköinen, että en ole vieläkään raaskinut ottaa pois seinältä. Tämän jälkeen Naomin kummi sanoi kummilupauksen tyttö sylissään. Sitten vain oltiin, syötiin ja otettiin kaikkien vieraiden kanssa kuvat. Natalie leikki innoissaan alun ujouden jälkeen kaikkien kanssa. Päivänsankari torkahteli pariin kertaan. Muutoin hän hengaili sylissä ja seurusteli tuijottamalla ja hymyilemällä.




Naomin ihan ekat juhlat oli oikein onnistuneet ja mukavat. Kiitokset kovasti vieraille! Kirjoitan vielä postausta nimiäisten tarjoiluista ja nimiäislahjoista.

Ainun tuotteet vauvanhoidossa & tuotepaketin arvonta

*Kaupallinen yhteistyö / Ainu



Ainun tuotteita meillä on ollut käytössä jo esikoisen vauva-aikana ja hyvin paljon sen jälkeenkin. Ollaan todettu tuotteet hyviksi ja siksi olikin kiva saada Ainulta tuotepakettia nyt kuopuksen syntymän jälkeen. Tämä tuotepaketti on hyvä starttipaketti vauvanhoitoon ja osan käyttöikä ulottuu ihan taaperoikäänkin. Tähän tuotepakettiin kuuluu sinkkivoide, hoitovoide, pesuneste, pumpulipuikot, Ainu MAM Mini Cooler & Clip -purulelu, Ainu MAM Easy Start Anti-Colic -tuttipullo, Ainu MAM Start -ensitutti sekä Ainu Ensipupu.




Ainu MAM Easy Start Anti-Colic -tuttipullo

Me ollaan otettu imetyksen ohelle käyttöön myös tuttipullosta syöttäminen. Todettiin tää jo esikoisen vauva-aikana hyväksi. Pumpattua maitoa löytyy pakkasesta, josta se on helppo ja nopea sulattaa. Molempien lasten vauva-aikana meillä on ollut käytössä Ainu MAM Easy Start Anti-Colic -tuttipullo. Pullon ideana on, ettei vauvan mahaan päädy ilmaa tuttipullossa olevan venttiilin ansiosta. Tämä taas vähentää mahavaivoja. (ainu.fi) Itse en ole ainakaan huomannut, että vauvan mahaan päätyisi imetykseen verrattuna yhtään enempää ilmaa. Syöttämisen jälkeen röyhtäisyt ja pierut tulee normaaliin tapaan.



Ainu ihonhoitotuotteet

Ainun hoito- sekä sinkkivoiteet on olleet käytössä kuivan ihon sekä vaippaihottuman hoitoon. Sinkkivoide on auttanut vaippa-alueen ihottumaan, jota esikoisella on tullut joskus vauva-ajan jälkeenkin. Kuopuksella on toistaiseksi pysynyt iho hyvänä ja sinkkivoidetta on taidettu vain kerran käyttää. Hoitovoidetta käytetään kuivan ihon rasvaamiseen.

Ainun hajusteeton pesuneste on meillä ollut käytössä isomman typyn hiustenpesuun. Hiukset pestään pääosin vedellä ja silloin tällöin pesuaineella. Myös aurinkovoiteen pesuun tämä on toiminut hyvin, rasva kun on niin paksua ja suojaavaa, että se on vaikea pestä pois pelkällä vedellä.




Tutit, purulelu ja Ainu Ensipupu

Saatiin myös 0-2-kuukauden ikäiselle tarkoitetut Ainu MAM Start -tutit. Annettiin vauvalle tutti synnäriltä kotiutuessa. Ensin näytti, ettei hän huoli tuttia, vaan pulautti sen melkein aina ulos. Pian hän kuitenkin alkoi huolia tutin ja se onkin ollut käytössä kun vauva hakee unta tai on muuten levoton.

Ainu MAM Mini Cooler & Clip tulee varmasti käyttöön, kun vauva tekee hampaita. Purulelu jäähdytetään jääkaapissa ja siihen kuuluu kiinnistysnauha mukaan.

Mikä onkaan kivempi ensilelu, kuin Ainun söpö ja pehmeä ensipupu. Tämä ensipupu on Suomessa jonkinlainen klassikko, jonka varmaan jokainen tietää. Näitä pupuja saa useassa eri sävyssä.



Arvonta blogissa ja Instagramissa

Sain arvottavaksi teille lukijoille kolme samanlaista tuotepakettia. Voittajat saavat antaa väritoiveen paketille (vaaleanpunainen, vaaleansininen, neutraali). Arvonta on käynnissä täällä blogissa sekä Instagramissa (neannii). Arvon yhteensä kolme tuotepakettia.

Osallistut arvontaan kommentoimalla, mikä Ainun tuote on ollut teidän perheen suosikki? Jätäthän myös kommenttiosioon sähköpostiosoitteesi. Arvonta alkaa nyt ja loppuu torstaina 12.7. klo 12.00.

Pakohuonepelejä ja 25 iloista äitiä

*Kaupallinen yhteistyö



Toissaviikolla vietettiin Kaksplus-blogiverkoston ihanien äitibloggaajien kanssa hauskoja kesäjuhlia. Mä pidin sormet ristissä ennen vauvan syntymää, että pääsen juhlissa käymään joko vauvan kanssa tai ilman. Vauva on onneksi ollut hyvinkin helppo tapaus, ja hän syö hyvin pumpattua rintamaitoa pullosta isältään, joten uskalsin ajaa Helsinkiin ilman vauvaa muutamaksi tunniksi. Ja onneksi menin, olipa nimittäin niin kivaa nähdä blogipimuja ja päästä ekaa kertaa pelaamaan pakohuonepeliä.

kuva: Jenni / Ilopiikki
GAME OVER Escape Rooms

Iltapäivä ja ilta vietettiin GAME OVER Escape Roomsin kokoustilassa. Päästiin pelaamaan pakohuoneeseen ja ai että se oli hauskaa ja samalla jännittävää. Itse olin viiltäjä-Jack-huoneessa, jossa joutui todellakin käyttää kekseliäisyyttä ja aivoja päästäkseen eteenpäin. Vihjeitä jouduimme käyttämään monta kertaa, mutta pääsimme ulos ajallaan. JES! Pakohuonepeli oli kyllä loistava paikka ryhmähengen luomiseen. Ja vaikka hieman turhauduimmekin välillä, niin hauskaa meillä oli koko ajan. Pakohuonepeli on mielestäni loistava paikka esimerkiksi työporukan illanviettoon. Siinä tutustuu pakostikin muihin pelaajiin.



POP & Co Helsinki

POP & Co Helsingin edustaja tuli esittelemään meille yrityksen sekä kevään ja osan syksyn mallistoista. Yllä oleva kuva on syksyn uutta mallistoa. Ihania hempeitä sävyjä sekä uutuutena vaatteita myös pojille. Mun lemppari on tuo vaalea, kullansävyinen hame. Mallisto julkaistaan joskus alkusyksyllä, joten kannattaa pysyä kuulolla.



Juhlissa arvottiin kaunis Aarni Woodsin kello. Aarni Woods haluaa kehittää ja suunnitella kestäviä luonnollisia design-tuotteita. Useissa Aarnin tuotteissa käytetään kotimaista puumateriaalia kuten visakoivua, tammea, saarnia, jalavaa sekä tervaleppää. Muutamassa kellomallissa on suomalaisen hirven nahasta tehdyt rannekkeet. Lisäksi arvottiin Vimman tunika sekä Luin Livingin setti.




Huikea goodiebag

Juhlista saatiin mukaamme mahtavat goodiebagit söpöissä Muumi-kestokasseissa. Parasta tästä kassista oli Natalien mielestä Martinexin Muumituotteet: Muumi-rantapallo, kellukkeet ja uimarengas. Lisäksi For Minis and Mommiesin ponnari ja koru tulevat tässä neitien huushollissa kovaan käyttöön.

Saatiin Fiini Naturally:lta testiin muutamia tuotteita. Pyykkietikka on ollut aika pinnalla viime aikoina, ja monet ovat kehuneet niitä. Se siis lähtee heti testiin meillä. Myös Lushin kuumaöljyhoito hiuksille kuulostaa mielenkiintoiselta ja kokeilemisen arvoiselta! Bangerheadin Dry shampoo on mulla ollut jo käytössä aina kun hiukset tuntuvat rasvaisilta. Tulee muuten mielettömän sileät ja hyväntuoksuiset hiukset!

Iloinen ja virkistynyt äiti

Parasta näissä blogikavereiden juhlissa on ehdottomasti seura. On mukavaa nähdä blogeista tuttuja kasvoja ja tutustua uusiin ihmisiin. Meitä kaikkia yhdistää into bloggaamiseen ja valokuvaukseen. Onkin aika huvittavaa katsoa kun noin 25 muijaa häärii kokoushuoneessa kamerat kädessä ottaen kuvia samoista asioista. Muutaman tunnin jälkeen mun auto starttasi kotiinpäin, takaisin mun vauvojen luo. Oli niin hauskaa ja hilpeää, että olisin voinut epäillä Nokian Panimon Rose Lemonaden sisältäneen alkomaholia. Matun sanoin "elämä humaltaa"! Kiitos ihanista juhlista kaikille järjestäjille sekä yhteistyökumppaneille!




Ihana juhannus



Juhlapyhinä ei aina tarvitse tehdä sen kummempaa, että olisi kivaa. Sen on nyt pienten lasten kanssa huomannut. Eniten arvostan sitä, että saadaan aikaa olla rauhallisesti perheen kesken. Sää kun oli juhannusaattona perus "juhannussää", päätettiin me jäädä kotiin. Jo vuosien ajan ollaan vietetty aatto mökillä, mutta nyt käytiin möksällä vain juhannuspäivänä.




Juhannusaatto vietettiin kotona eikä tehty oikeastaan mitään erikoista. Nojoo, illalla syötiin juustoja ja join yhden siiderin. Hah, ja sen jälkeen alkoi väsyttää hirveästi. Juhannuspäivänä vauvakin pääsi ensimmäistä kertaa mökille. Natalie leikki pihalla koko päivän, opetteli pelaamaan sählyä, puhalteli (maisteli) saippuakuplia ja kasteli kukkia. Pikkusisko nukkui pitkät päikkärit ja hereillä ollessaan töllisteli maailmaa tyytyväisenä. Leivoin meille mustikka-valkosuklaajuustokakkua, joka oli muuten mielettömän hyvää. Mun piti tehdä kakusta postaus, mutta unohdin täysin kuvien oton!




Muuten meillä menee hyvin. Arki rullaa hyvin ja olen jo tottunut elämään kahden lapsen kanssa. Ollaan liikuttu paljon ostoskeskuksissa ja kavereiden luona. Kotoota lähteminen aamulla aiheuttaa mulle usein harmaita hiuksia. Kolmen naisen valmiiksi laittaminen ja autoon pakkaaminen ei nimittäin tapahdu ihan käden käänteessä! Samalla kun koitan laittaa edes pikkasen meikkiä naamaan, taapero pyörittelee meikkipeiliä ja "meikkaa" meikeilläni, pikkusisko kitisee väsymystään tai vääntää sinappia. Lähdön hetkellä taapero juoksee huutaen takaisin olohuoneeseen, koska My Pony tai Muumikirja unohtui. Mutta ai vitsi on ihanaa liikkua. Raskausaikana möllöttelin ihan tarpeeksi kotona, joten nyt pelkkä kaupassakäynti on kivaa!




Natalie on edelleen ihan haltioissaan pikkusiskostaan. Pikkusisko saa monen monta pusua ja halia päivässä. Natalie myös auttaa tuomalla esimerkiksi vauvan tutin. Tosin aina ei taapero ole ihan "sillä tuulella". Pääosin hän on kyllä jo nyt aivan mallikas isosisko ja pikkusiskokin selvästi tarkkailee kiinnostuneena aina isosiskon puuhia. En voisi olla onnellisempi noista kahdesta!

Tästä tulikin vähän sillisalaattipostaus kuulumisineen ja juhannuskuvineen. Postausideoita otan muuten mielelläni vastaan! :)

Kuopuksen synnytyskertomus



Pienen blogitauon jälkeen palailen taas ruudun ääreen ja yritän kirjoitella useammin. Synnytyksestä on kohta jo neljä viikkoa ja meidän arki kahden lapsen kanssa on sujunut yllättävän hyvin. Palataan kuitenkin ensin synnytykseen. Haluan jakaa teille tämänkin synnytyksen, sillä itse raskaana ollessa tykkäsin lueskella muiden synnytyskertomuksia. Toivottavasti jaksatte lukea tämän romaanin! Esikoisen synnytys oli vähän helpompi kipujen puolesta, vaikka muuten synnytykset etenivät aika lailla samalla tavalla, molemmat käynnistettynä.

Raskausdiabeteksen takia kävin 37. ja 39. raskausviikoilla äitiyspolilla tarkastamassa vauvan koon. Ensimmäisessä tarkastuksessa painoarvio oli noin 3,4 kg ja puhuttiin jo alustavasti, että käynnistys tulisi olemaan noin parin viikon päästä. Tämä siksi, ettei vauva kasva liian isoksi alatiesynnytyksen kannalta. 39. viikon painoarviossa vauva arvioitiin jo neljäkiloiseksi. Sain viikonlopulle ohjeet ottaa kaikki keinot käyttöön, jotta supistuksia ja edistystä tapahtuisi kohdunsuulla tai synnytys jopa käynnistyisi itsestään.



Eipä käynnistynyt, mutta shoppailu ja kukkien istutus aiheutti kyllä supistuksia ja vieläkin tukalampaa oloa. Suunnattiin viikonlopun jälkeen sairaalaan, jossa mulle asennettiin klo 13 ballonki. Olin iloinen, että kohdunsuu oli sen verran auki, että ballonki pystyttiin asentamaan. Viime synnytyksessä sitä ei voitu asentaa ja käynnistys tapahtuikin lääkkeellisesti cytotecin avulla. Toivomuksena olikin, että tällä kertaa saisin ballongin, joka on luonnollisempi käynnistystapa.

Supistukset alkoivat heti ballongin asennuksen jälkeen ja ne voimistuivat ja säännöllistyivät nopeasti. Mentiin vanhempieni luo, jossa myös esikoinen oli, odottelemaan ballongin lähtemistä. Yhtäkkiä supistukset laantui ja ehdin jo luulla, että siihen tyssäsi. Vessassa vetäessäni klo 16 aikaan ballongia alaspäin, se onneksi irtosikin ja matka jatkui takaisin sairaalaan.


Olin käyrillä ja mulle asennettiin kanyyli käteen. Lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot noin klo 17.30. Ja sitä lapsivettä vaan tuli ja tuli! Tässä vaiheessa olin noin 4-5 senttiä auki ballongin johdosta. Viimeksi kalvot puhkaistiin muistaakseni vähän ennen ponnistusvaihetta, joten en ollenkaan nähnyt kuinka paljon vettä tuli. Supistuksia alkoi taas tulemaan useammin ja ne voimistuivat koko ajan. Synnytyssaliin taidettiin siirtyä puoli seitsemän aikoihin. Samalla mulle pistettiin antibiootti tippumaan, sillä streptokokkinäyte oli positiivinen.

Seuraavan tunnin kärvistelin voimistuvista supistuksista tens-laitteen avulla nojaten ja puuskuttaen miestä vasten. Aloin vaatimaan ilokaasua ja epiduraalia, sillä en meinannut enää kestää. Ilokaasu aiheutti hienon oksennuskaaren, kun vedin sitä päähäni epätoivoisena ihan liikaa. Supistukset olivat niin kivuliaita, etten tiennyt miten päin olla ja tuntui kuin olisin jonkun demonin vallassa.



Epiduraalin laittoa alettiin valmistelemaan ja piru kun tuntui, että siinä kesti kauan. Kaiken kukkuraksi sitä ei kahdella yrittämällä saatu laitettua, vaan tunsin kehossani sähköiskut, joita ei kuuluisi tuntea. Tunnin tai kahden järjettömien supistuskipujen jälkeen noin klo 21 saatiin vihdoin laitettua spinaali istuma-asennossa, joka alkoi heti vaikuttamaan. Epiduraali vaihtui tuossa tilanteessa spinaaliin ymmärtääkseni siksi, että sen vaikutus alkaa heti. Kiitin lääkäriä varmaan miljoona kertaa ja höpötin, että haluan Natalien viereen vaan nukkumaan. Oli ihanaa vähän levätä ilman supistuskipuja.

Tunnin sisällä aloin tuntemaan painetta, joka voimistui aika nopeasti. Pyysin kätilöä paikalle, ja puhuttiin, että ehtisin vielä saamaan annoksen epiduraalia selkään laitettuun kanyyliin. Tällöin olin 9 cm auki ja kuulemma kalvoja tai jotain vastaavaa oli vielä edessä, joten kätilö oli sitä mieltä, että epiduraali ehdittäisiin laittamaan. Kätilö alkoi valmistelemaan epiduraalin laittoa, mutta huomasi johdossa olevan verta ja soitti lääkärille. Samaan aikaan sanoin kätilölle, että paineen tunne on kova ja tuntuu, että vauva tulee ulos.



Kätilö hälyttikin sitten paikalle toisen kätilön ja ovesta astui sisään sama ihanista ihanin kätilö, joka oli synnytyskätilönä Natalien synnytyksessä! Hän muisti meidät, sillä meillä on yhteisiä tuttuja. Hän tsekkasi tilanteen ja sanoi, että nyt aletaan ponnistamaan. Siinäpä sitten aloin pusertamaan neitiä ulos. Tällä kertaa ponnistusvaihe oli erilainen, sillä viimeksi en tuntenut kipua epiduraalin takia. Tällä kertaa spinaali ehkä jollain tapaa vielä vaikutti, mutta tunsin hyvin, miten vauva liikkui joka ponnistuksella alaspäin. En muista tunteneeni supistuskipua, vaan kovaa painetta ja kirvelyä. Vihdoin alle puolen tunnin ponnistusvaiheella (en nyt muista tarkalleen) vauva oli ulkona.



Ai että kun voi ihminen olla onnellinen, kun vauva syntyy ja jäätävät kivut loppuu siihen. Kysyin heti, onko vauva elossa ja olin ihan hämilläni. Ne fiilikset on niin mielettömän voimakkaita, että nyt tätä kirjoittaessa osaan palata takaisin sinne neljän viikon taa.

Täydellinen, ihana tyttö syntyi 21.5.2018 klo 22.55 viikoilla 38+6. Painoa oli 3870 g, pituutta 51 cm ja päänympärys 34 cm. 

Vaavisänky arkea helpottamassa ja linkki arvontaan

*Kaupallinen yhteistyö / Vaavi.fi


Raskausaikana mietin, miten mun kaksi kättä tulee riittämään kahdelle pienelle täällä kotona. Oli selvää, että tarvitsen jonkun sängyn, kehdon tai sitterin, joka on korkeammalla lattianrajasta. Halusin sen korkeammalle siksi, että pystyn laskemaan vauvan turvallisesti johonkin, mihin koira eikä esikoinen pääse. Halusin myös, että vauva on meitä muita lähellä. Meillä on ollut nyt kolmen viikon ajan käytössä aivan mahtava Vaavisänky, joka on antanut mulle vapaat kädet useissa tilanteissa.



Vaavisänky on kotimainen ja ekologinen ensisänky 0-4 kuukauden ikäiselle vauvalle. Sänky vuokrataan neljäksi kuukaudeksi, jonka jälkeen voi halutessaan ostaa lisäkuukausia. Vaavisänky on tukeva, pyörillä liikutettava ja 80 cm korkea, joten se on ergonomisella korkeudella vanhemmille. Sänky tulee kätevässä kierrätettävässä pahvilaatikossa uusine patjoineen. Patjat ohjataan käytön jälkeen hyötykäyttöön ja tämän sekä kierrätettävyyden ansiosta Vaavisänky on ekologinen valinta vauva-arkeen. (Lähde: Vaavi)


Ylhäällä esimerkkitilanne meidän aamupalasta. Vauva taitaa sängystä haistaa aamupalan olevan katettu, koska hän usein herää juuri kun istahdetaan Natalien kanssa pöytään. Nappaan vauvan Vaavisänkyyn lähelle meitä, jolloin vauva voi tarkkailla meitä ja voin tarvittaessa rauhoitella häntä. 


Sänky on löytänyt paikkansa keskellä avaraa olohuone-keittiötämme. Siinä ollessaan vauva on meitä lähellä sekä näkee ja kuulee meidän puuhailut. Vauva on nukkunut monia päiväunia sängyssä. Kun väsymys iskee tai vauva nukahtaa imettäessä, on ollut helppoa siirtää vauva jatkamaan unia omaan Vaavisänkyynsä. Sängyn liikuteltavuuden takia sitä voi heijata edestakaisin, mikä voi auttaa vauvaa nukahtamaan.

Tähän mennessä kokemuksemme sängystä on ainoastaan positiivinen. Kaiken käytännöllisyyden lisäksi sänky on sopivan pieni eikä vie paljon tilaa huoneesta. 



Kauniita unia!

Ja nyt kaikki vastasyntyneen vanhemmat tai raskaana olevat kuulolle! Sain ilokseni arpoa teille yhden Vaavisängyn neljän kuukauden vuokra-ajaksi. Arvonta on käynnissä Instagram-tililläni @neannii torstai-iltaan asti.

Vauvakuplassa


Ihanaa olla kotona! Kotiuduttiin sairaalasta viikko sitten, kun oltiin oltu hieman yli kaksi vuorokautta sairaalassa. Sairaalassa olin ensimmäisen vuorokauden aika hajalla synnytyksestä ja sängystä nouseminen ja käveleminen oli vaikeeta. Onneksi sitten olo lähti paranemaan ja pärjäsin yksin vauvan kanssa, kun mies tuli esikoisen kanssa kotiin. Synnytys eteni sopivan nopeasti, tosin ehdin kärsiä sellasista supistuskivuista, että luulin olevani jonkun demonin vallassa. No, synnytyksestä ei silti jäänyt traumoja ja kirjoitan siitä oman postauksen.


Ensimmäiset päivät ihastelin vauvaa ja olin niin onnellinen, että hän on terve. Kaikki huoli vieri pois hartioilta ja nyt sain hänet kainalooni nukkumaan. Ei tarvitse enää miettiä, kasvaako vauva liian isoksi raskausdiabeteksen takia tai murehtia, onko sydämessä sittenkin jotain vikaa. Kaikki on nyt hyvin, oma olo on loistava ja energinen, joten en voisi tällä hetkellä enempää toivoa.


Välillä meillä on täällä kaksi vauvaa. Natalie on iloinen vauvasta, paijaa ja pussailee, mutta muulla käytöksellä osottaa vähän mieltään. Voi olla, että uhma nostaa samalla päätään, nimittäin sitä ei olla vielä tähän taloon saatu. Aiemmin kivat asiat saattaa olla yhtäkkiä "eiei" tai neidin mieli muuttuu sekunnissa edestakaisin. Onneksi tätä on vain välillä ja pääosin meillä asustaa iloinen taaperoinen. Äidin sydän sulaa tälle kuvalle.


Vauva on tähän asti ollut tyytyväinen tissin syöjä ja nukkuja. Öisin hän nukkuu ensimmäisen unipätkän pinniksessä, joka on sivuvaununa kiinni meidän sängyssä. Sen jälkeen hän syö ja nukkuu kainalossa. Musta on aivan ihanaa, kun on taas tollainen pieni, jonka kanssa voi nukkua ihan vieritysten. Tällä hetkellä yöt menee niin hyvin, että odotan jo pääseväni neidin viekkuun kuuntelemaan pientä tuhinaa. Pikkuhiljaa vauva on myös alkanut katselemaan maailmaa ihanilla silmillään. Iltaisin hän on mukana kuuntelemassa ja tarkkailemassa, kun lauletaan Natalien kanssa unilaulut. Vauva taitaa muistaa laulut jo masuajasta, sillä hän on selvästi tarkkaavainen laulujen ajan.

Täällä on kaikki tällä hetkellä hyvin ja pidänkin sormia ristissä, että vauva olisi jatkossakin yhtä tyytyväinen. Varmasti haasteita tulee olemaan tämän poppoon kanssa päivittäin, mutta se kuuluu asiaan ja onneksi hyviä hetkiä on varmasti enemmän. Nyt taidan painua kuuntelemaan vauvan tuhinaa!