Kaksplus.fi
Sisällön tarjoaa Blogger.

Kullan kallis tissi







Lähdetään jokailtaiselle vaunu-/koiranulkoilutuslenkille. Neiti on juuri syönyt ja on selvästi väsynyt ja tarvitsee pienet unet ennen iltatankkausta ja nukkumaanmenoa. Itku alkaa vaikka vaunut lähtee liikkeelle ja tutti on suussa. Yleensä neiti nukahtaa vaunuihin melko nopeasti, mutta tällä kertaa itku ei lopu vaan yltyy vaan ja hellittää aina vain hetkeksi. Kokeillaan vaunuverhon avaamista ja vaatteiden vähentämistä mutta mikään ei auta ja tuttikaan ei enää kelpaa. Loppumatkan spurttaan hölkkäämällä kotiin. Sänkyyn menoks ja tyttö tissille. Kaikki on taas hyvin.
Itku loppuu kuin seinään. Tissi auttaa kaikkeen.

Usein sängyllä makoillessa ja imettäessä katson tyttöäni, joka syö niin tyytyväisenä. Hän katselee ympärilleen ja lopulta sulkee silmänsä, nautiskelee ja nukahtaa. Kevyt imu jatkuu, vaikka nukkumatti on jo saapunut. Tissikin saattaa tippua suusta mutta pieni söpö imu jatkuu. En raaski vielä liikkua. Siinä on se rakkaan kaikista turvallisin paikka.

En olisi uskonut, että tissit ovat niin tärkeät vauvalle. Ja miten imetyksestä tulee äidin ja vauvan niin tärkeä oma hetki. Ilmaista ruokaa ja vauvalle läheisyyttä ja turvaa, jota kukaan muu ei voi samalla tavalla tarjota. Se nostaa usein tunteet pintaan, kun katselee tyytyväistä ja nauttivaa vauvaa.

Imetys aiheuttaa itselle janon ja haukottelua. Sängyllä imettäessä helposti nukahdankin illalla tai päiväunilla tytön viereen. Imetys tapahtuu välillä useasti, se kestää välillä kauan ja vauvan nälkä saattaa iskeä juuri kun olit aloittamassa kokkailua. Välillä se kiristää hermoja, kun pitäisi saada asioita tehtyä mutta et pääse sohvalta liikkumaan. Mutta kuinka ihanaa ja kaunista koko imetys onkaan. En olisi uskonut, että sanon näin. Ennen vauvan syntymää imetys tuntui niin vieraalta ja oudolta. Oli vaikea kuvitella itsensä imettämässä, vaikka ajattelinkin positiivisesti imetyksestä ja halusin saada sen toimimaan. Oon iloinen, että imetys sujuu meillä hyvin. Alussa oli vaikeuksia esim. imuotteen kanssa, mutta sinnikkäästi yrittämällä se siitä parani. En tuomitse ketään, joka päättää syystä tai toisesta, itsestä riippuvasta tai riippumattomasta, olla imettämättä. Se on jokaisen oma asia. Yllätyin, kuinka tärkeää imetys on minulle sekä vauvalleni ja toivon, että se jatkuu vielä pitkään. ❤

Mitä mietteitä imetys on teissä herättänyt?


Muistuttelen teitä vielä vastaamaan tähän pieneen kyselyyn, jotta saamme tarkemmin tietoa kiinnostuksenne kohteista mainontaa varten. Kiitoksia!


11 kommenttia

  1. Esikoista odottaessa en sen enempää ajatellut imetystä, ajattelin vain, että haluan imettää, enkä edes miettinyt muuta vaihtoehtoa. Meillä imetys sujui, mutta minut myös yllätti se, kuinka tärkeää siitä tuli myös minulle. Esikoisen imetyksen lopetin hänen täytettyä vuoden ja se oli kovempi paikka äidille mitä tyttärelle.<3
    Tyttö luopui tissistä suretta, uuden raskauden vuoksi en väkisin yrittänyt jatkaa, mutta ilman raskautta olisi saatettu vielä yrittää jatkaa. Katsotaan kuinka tämän toisen kanssa käy, ainakaan kolmatta lasta ei tähän samaan syssyyn ole tarkoitus tehdä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että teillä jatku noin pitkään imetys. Uskon et oli haikeeta kun se loppu, siin on jotenki niin lähellä lasta :) Onneks sulla on uus tissitettävä siellä ♡

      Poista
  2. Meillä jatkui imetystaivalta 8 kk, ja olen enemmän kuin onnellinen tuosta <3
    Lopetus ei ollut mulle helppo... :(

    Se oli shokki, ettei se imettäminen ollutkaan niin helppoa ( synnärillä ), luulin sen vain olevan "itsestäänselvyys". Vauva tissille ja tättärää. Mutta ei se ihan niin mennytkään ja me jaksoimme taistella sen kanssa <3 olen siitä onnellinen :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihanan pitkään teillä jatku imetys :) Joo tosiaan itellekin tuli aika yllätyksenä miten haastavaa imetys varsinkin alussa on. Ja mitä kaikkea siihen kuuluukaan; rintaraivarit, muu hulinointi ja tiheät imut yms. Imetys on kyllä yks jännä oma maailmansa :D

      Poista
    2. Totta ja se oli meillä pikkuisen ongelmallista kun oli suihkutissit ja sit tarvitsi pitkään käyttää rintakumia, että kaikki oli ihan uutta ja ihmeellistä, mutta kaikki oli sen arvoista <3

      Poista
  3. Edelleen imetän esikoista, nyt 1v5kk. Ajattelin että saa niin pitkään kuin itse haluaa, toki kertoja meillä on enää pari/vrk, mutta sitäkin tärkeämmät hetket nämä selvästi on <3 no nyt sitten olisi tulossa toinen, toki aivan alussa, mutta kyllä vähän pisti miettimään että niin, pitäisikö kuitenki itse lopettaa hyvissä ajoin ennen toisen LA:ta ettei tule esikoiselle tunne että vauvan takia joutuu luopumaan vai mitä tehdä. Onneksi on vielä aikaa ja varmasti tämäkin asia menee kuitenki omalla painollaan niinkuin tarkoitettu. Se vain on tuolla taaperolle illallakin niin hyvä rauhoittumis hetki ennen unta. :)

    Mutta kyllä on itsellekin tullut tästä kovin tärkeä ja hyvä mieli kun onnistunut ilman sen suurempia tavoitteita näinki pitkälle! Moni ulkopuolinen/asiahan ei muille kuulu, kyllä jo kyselee siihen malliin että pitäis lopettaa mutta annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon onnea raskaudesta ♡ Kiva että teillä on onnistunut noinkin pitkään imetys :) Oikea asenne sulla ettet välitä mitä muut sanoo! Tuntuu että ihmiset kauhistelee jos imettää sitä yli vuoden ikäistä taaperoa, ihan kun se olisi joku raja. Ja sitten jotkut jo kauhistelee jos imetät yli puolivuotiasta. :D Jokainen tekee niin kun parhaaksi näkee. Mäkin uskon että imetyksen lopetus tapahtuu teidän esikoisella ja lapsella kuin lapsella sitten kun sen aika on :)

      Poista
  4. Minä halusin imettää. Niinkin kovaa etten suostunut edes kuuntelemaan niitä, jotka sanoivat minulle ettei se välttämättä onnistuisi. Kun kätilö sitten ilmoitti tytön synnyttyä, että minun nännini on liian matala, se oli isku vasten kasvoja. Kuvioihin tuli mukaan nännikumi, jota meidän vauva ei tunnistanut nänniksi, mikä tiesi ongelmia. Imettäminen onnistui, kun mies auttoi siinä, mutta en missään vaiheessa oppinut imettämään yksinään, mihin homma lopulta kaatui. Olen tietyllä tapaa todella katkera siitä ja ilmoitan kysyttäessä häpeillen, että; "Ei. En imetä." Seuraavan lapsen kohdalla en suostu lähtemään sairaalasta, ennen kuin osaan imettää yksinään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli muuten ihan sama tilanne sairaalassa. Nännit oli matalat ja vauva osasi ottaa vain tosi kapeasti kiinni siitä. Meilläkin oli käytössä nännikumi ja siitä vauva sit saikin hyvän otteen. Ystävä vinkkas miten saan autettua vauvaa ottamaan suoraan nännistä kiinni ilman kumia, ja pikkuhiljaa päästiin kumista eroon noin kolmen viikon ikäisenä :)

      Imetys ei tosiaan ole mitään helppoa ja varsinkin tuon imuotteen kanssa taitaa olla useilla ongelmia. Harmi ettei imetys lähtenyt teillä sujumaan, mutta älä nyt yhtään häpeile asiaa! Pääasia on, että vauva saa masun täyteen ja on tyytyväinen :)

      Poista
  5. Minäkin loppupelissä ihmetyin ja ilostuin, miten pitkään jaksoin imettää (1v6kk ja 2v2kk). Imetys muodostui meillekin tärkeäksi jutuksi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau, teillä on ollut pitkät imetysajat :) Siitä tulee melkein väkisinkin tärkeää myös äidille, kun näkee miten tärkeää ja ihanaa se on pikkuiselle <3

      Poista