Sisällön tarjoaa Blogger.

Puolivuotias Naomi

Puolivuotias Naomi



Tänään klo 22.55 tulee kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun Naomi kohtasi tämän maailman ja me näimme hänet ensimmäistä kertaa. En voi edes alkaa ajattelemaan synnytystä, koska se nostaa heti tunteet pintaan. Nyt voisin taas ihmetellä, että mihin tämä aika on mennyt. Naomi syntyi keskelle kesää, vaikka oli vasta toukokuu. Ja se ihana kesä jatkui pitkälle elokuuhun. Eipä tarvinnut miettiä, paleleeko pikkuinen vauva.



Puolivuotias Naomi on hyvin tarkkaavainen, on ollut sitä jo alusta asti. Ei varmaan ole yllättävää, että isosiskon puuhia on hänen mielestään parasta seurata. Jos ääni kuuluu, silmät seuraa isosiskon perään ja hän selvästi toivoo, että pääsisi mukaan riehumaan. Mahtaa olla ärsyttävää, kun ei pääse liikkumaan minne haluaa. Kova on kuitenkin yritys, ja jonkun verran hän osaa liikkua pyörimällä ympyrää tai peruuttamalla. Mietin tässä just joulukoristeita laittaessani, että joudun varmaan pian siirtämään huonekuusen ja lyhdyn paikkaa, kun neiti alkaa liikkumaan. Mitenhän käy sitten joulukuusen kanssa, voi ei! Äiti tarvitsee silmät selkäänkin. Kuitenkin on ihanaa, että neiti oppii uutta.



Aloitetaan kiinteiden ruokien maistelut nyt puolivuotiaana. Naomi on jo pitkän aikaa ollut kiinnostunut ruuasta ja seuraa milenkiintoisena katseellaan, kun me muut syödään. Jos hän on istunut sylissä syödessäni niin neiti meinaa napata lautaselta sapuskaa parempiin suihin. Hän on myös näppärä sormistaan ja tutkii tarkasti käsillään leluja. Niinpä luulen, että sormiruokailu on hänen juttunsa ja aiomme sitä pääosin hänelle antaa. Tänään hän sai ensikosketuksen bataattiin ja kurkkuun. Se oli lähinnä ihmettelyä ja pienellä avustuksella sain hänet vähän maistamaan. Instastoryn (neannii) puolella on videota ensimaistelusta. Tulemme antamaan hänelle myös soseita, syötettynä ja itse syötynä. Meidän esikoinen oli ns. sekaruokailija, eli sai pääosin sormiruokaa, mutta myös soseita. Hänelle maistui alusta alkaen hyvin kiinteä ruoka. Katsotaan, millainen ruokailija tästä toisesta neidistä tulee.



Viime postauksessa kerroinkin Naomin yöhulinoista. Sama meininki jatkuu hyvin vaihtelevasti. Viime öinä hän on herännyt ensimmäistä kertaa jo 2-3 tuntia nukahtamisen jälkeen. Silloin hän saattaa olla aika pirteä ja nukahtamiseen menee oma aikansa. Sen jälkeen nukutaan muutama tunti, kunnes taas imetän ja aamuyö menee usein levottomammin. Onneksi välillä on parempia ja levollisempia öitä.

Vauvavuosi on ihana, mutta rankka. Vauvavuoden aikana vauva kehittyy ja kasvaa hurjasti ja sitä on tietysti ihana seurata. Toisaalta taas odotan innolla puheen kehitystä, kävelemisen oppimista ja ennen kaikkea kokonaisia öitä. Parasta on nähdä, millä lailla luonne kehittyy ja millainen tyyppi tästä toisesta neidistämme kuoriutuu. Nyt kuitenkin eletään päivä kerrallaan ja yritetään nauttia tästä vauva-ajasta, joku päivä kun tätäkin tulee ikävä.

Hulinaa, varpaita ja kääntymistä

Hulinaa, varpaita ja kääntymistä



Moikka taas pitkästä aikaa! Blogin kirjoittaminen jäi suunnittelematta tauolle ja pienestä tauosta tuli yhtäkkiä melkein kuukauden pituinen. Yksi syy kirjoittamisen lopahtamiseen on meidän pikkuneidin levottomat yöt. Hulinaa jeejee. Kai olette kuulleet kuuluisista neljän kuukauden hulinoista? Hulinavaihe alkoi nostaa päätään neljän kuukauden iän jälkeen ja nyt neidin ollessa kohta puolivuotias jatkuu levottomuus edelleen. Meillä menee yöt hyvin vaihdellen niin, että on levottomia ja todella katkonaisia öitä, mutta sitten myös hyviä öitä välillä (onneksi!). Esikoinen nukkuu myös välillä puoli yhdeksään, mikä auttaa kovasti äitiä jaksamaan. Jotkut päivät taas on sellaisia, että omissa aivoissa tuntuu olevan sumupilvi, eikä se lähde edes kahvin voimalla.



Vauvan yöhulinat verottaa koko perhettä

Naomi nukkui ensimmäiset reilut neljä kuukautta hyvin ja levollisesti. Hän meni nukkumaan 21 aikoihin ja heräsi ensimmäisen kerran syömään klo 3 ja 6 välillä. Otin hänet aina kainalooni syömään, ja siihen me molemmat nukahdimme ja nukuimme usein aamuun asti. Levollisesti.

Vähän ennen viiden kuukauden ikää alkoi öissä olla levottomuutta ja syömään alettiin heräämään aiemmin. Myös alkuyön heräily alkoi lisääntyä, aiemmin kun Naomi nukkui ensimmäiset kuusi tuntia levollisesti heräämättä. Varpaat löytyi, kääntyminen ja liikkuminen alkoi kiinnostaa. Sanomattakin oli selvää, että kehitys alkoi näkymään unissa. Jos Naomi ei ole syvässä unessa, tai havahtuu hieman hereille, nousee varpaat heti kattoon ja niistä otetaan kiinni kunnes hän nukahtaa uudelleen. Myös kääntymistä hän yrittää tehdä välillä unenpöpperössä.



Onneksi osasin tätä vaihetta odottaa, sillä Nataliella alkoi hulinointi ihan samaan aikaan. Vauvan kova kehitystahti vaikuttaa uniin. Myös vauvan unirytmi alkaa muuttua aikuisten kaltaiseksi ja syvään uneen vaipumisessa saattaa kestää aiempaa kauemmin. (imetys.fi)

Äitiä on siis välillä väsyttänyt, mutta onneksi välissä on ollut myös parempia öitä. Mies on nukkunut suurimmilta osin nyt sohvalla, jotta saa paremmin nukuttua ja mulla ja Naomilla on enemmän tilaa. Nyt koputan puuta, mutta viime yöt on menneet viime viikkoon verrattuna paljon paremmin ja levollisemmin. Saa vaan toivoa, että tämä jatkuisi näin. Nukkumaan mennessä äidin hartain toive on, että saisi nukkua ihan OK. Sitä kun ei koskaan tiedä. Onko siellä muita hulinoijia?