Kaksplus.fi
Sisällön tarjoaa Blogger.

Tytär ja sen papa

On ne aika söpöjä yhdessä.  Meillä isiä kutsutaan papaksi, koska se tarkoittaa isää hollanniksi. Natalie etsii papaa aina innoissaan, kun kysyn "Missä papa on?". Kun papa tulee näkyviin, saa hän aina muikean hymyn.



Mulla tuli tämä postausidea mieleen eilen, kun naureskelin turvakaukalossa omassa huoneessaan istuvalle vauvalle ja vieressä loikoilevalle papalle. Neiti menee useasti päivässä omaan huoneeseen suoraan kaukalon luo. Siellä hän sitten heiluttelee kaukaloa ja koittaa kiivetä sinne. Papa sitten pisti neidin sinne istumaan, ja se vasta hauskaa olikin. Siellä hän nauroi iloisena.




Natalien ja papan suhde on lämmin ja erityinen. Erilainen kuin mulla ja Nataliella. Papa on hassutteleva, hauska ja leikkisä. Papan olkapäillä on kiva istua ja lentokoneleikki on hauskaa. Papalle annetaan märkiä pusuja ja papaa puristetaan kovaa nenästä ja nauraa räkätetään. Iltapuuron, papas pap, antaa aina papa ja sen jälkeen tyypit naureskelee hoitopöydällä yöpukua vaihdettaessa.



Ainoa aika, jolloin papa ei kelpaa, on nukkumaanmeno. Silloin halutaan äiti, tai muuten tulee huutoitku. Joskus kylässä ollessa itkun tullessa kelpaa vain äidin syli. Muutoin, päiväsaikaan nää kaks pärjää vallan mainiosti ja oon huoletta päässyt yksin matkaan.

Mä odotan innolla neidin kasvamista siinä mielessä, että Natalie ja papa pääsee ajelemaan yhdessä vaikka potkuautolla tai tekemään lumiukkoja. Mitä hauskoja yhteisiä juttuja teidän lapsilla ja iseillä on? 

Ei kommentteja