Sisällön tarjoaa Blogger.

Alkuraskauden jäätävä väsymys

Mielestäni jäätävä on aika osuva sana sille väsymyksen tunteelle, joka mua piinasi koko ensimmäisen kolmanneksen ajan. Tuntuu, että olin niin jäinen, hajamielinen ja jollain tavalla poissaoleva. En aina osannut olla oma itseni ja ajattelin outoja asioita. Nyt pahin väsymys on onneksi väistynyt.



Kun väsymys oli pahimmillaan ja lisäksi aamu alkoi neidin päättäessä 5-6 välillä, ei suoraan sanottuna olisi huvittanut tehdä mitään. Hoidimme neidin aamuheräämiset vuorotellen miehen kanssa, joten joka päivä en ole sentään kuolemanväsynyt ollut. Raskausväsymys on siinä mielessä omaa luokkaansa, että vaikka nukkuisin 10 tuntia, olisin silti jossain vaiheessa iltapäivää jo aivan poikki. Päässä humisi, ajatus toimi hitaasti ja sain usein päänsäryn väsymyksen takia. Toivoin ja rukoilin, että tässäkin, kuten ensimmäisessä raskaudessa, lamaannuttava väsymys ja energittömyys loppuisi ja keskiraskaus menisi pirteämmissä merkeissä.

Mieli on väsymyksen vuoksi ollut usein lamaantunut, joskus masentunutkin. Hermot on olleet kireällä, ja niitä on purettu välillä liikaakin tuohon toiseen puoliskoon. Onneksi taapero jaksaa äitiäkin ilahduttaa ja kaikki halit ja yhteiset loikoilut sohvalla kirjoja lukien on antaneet voimia. Väsymyksen lisäksi meikäläinen on ollut aikamoinen hormonihirviö. Yhdessä hetkessä olen iloisella tuulella, mutta haarukan tippuessa lattialle itken sitä ja koko loppupäivä saattaa olla pilalla. Tässä raskaudessa mielialanvaihteluita on ollut enemmän, kuin viime raskaudessa.



Miten raskausajan väsymystä voi edes pienesti helpottaa? Itselläni raikas ulkoilma auttoi edes vähän. Muistan sanoneeni miehelle kerran, että mun olisi parempi hengailla ulkona koko päivä, jotta väsymys ei tuntuisi niin pahalta. Oli vaan pakko jaksaa lähteä ulos ja se kyllä piristikin oloa. Vielä enemmän omaa oloa piristi ja piristää tietysti vieläkin, on ystävät. Höpötellessä ja lasten touhuja seuraillessa väsymys unohtuu. Pelkkä hömssyisten kotivaatteiden vaihtaminen ja pieni naaman freesaaminen meikillä tekee jo ihmeitä.

Vertaistuki. Se on tässä äitiyden maailmassa oikeastaan joka ikisessä tilanteessa äärettömän tärkeää. Mun oloa helpottaa kummasti jo se, että saan purkaa oloani ystävälle tai ainoastaan sanoa, että hei, oon tänään pirun väsynyt ja pihalla kuin lumiukko. Kiitos siis teille ystäväiseni. ;)

Ehkä tärkein oppi itselleni; opettele menemään ajoissa nukkumaan!

Onneksi, pahin väsymys väistyi ja musta tuntuu, että oon saanut "elämänilon" taas takaisin. Sen huomaa jo siitä, että tämä blogikin päivittyy. Jossain vaiheessa mietin poistavani koko blogin ja somekanavat sekä lopettavani kaikki harrastukset, koska tuntui, ettei huvita enkä jaksa tehdä mitään.

Alkuraskauden väsymys on varmasti yleinen vaiva. Joillain se kestää koko raskauden. Kertokaas teidän alkuraskauden väsymyksestä tai muista ihanista oireista.

Ei kommentteja